Historiikki

Tilaisuus, jossa pohdittiin tähtitieteen harrastusyhdistyksen perustamista Poriin, pidettiin 12.11.1973 Satakunnan Säästöpankin tiloissa pienessä kerhohuoneistossa. Hankkeen alullepanijoina sekä koollekutsujina toimivat eläinlääkäri Jarl Lund ja rva Anja Lund. Tilaisuudessa päätettiin kokoontua vuodenvaihteen jälkeen perustavaan kokoukseen, joka pidettiinkin 11.1.1974 Säästöpankin isossa kerhohuoneessa. Kokouksessa oli läsnä 58 tähtitieteestä kiinnostunutta henkilöä. Yhdistys perustettiin ja kuudesta nimiehdotuksesta äänestyksessä voitti Tähtitieteen harrastajain yhdistys Porin Karhunvartijat. Yhdistys päätettiin rekisteröidä hyväksytyin mallisäännöin yhdistysrekisteriin. Kokouksen päätteeksi esitelmöi Pekka Teerikorpi Helsingin Yliopiston tähtitieteen laitokselta aiheesta “Galaksit – kosmoksen materiaalijakauman perusyksiköt”.

Alkuajan toiminta

Perustavassa kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eläinlääkäri Jarl Lund, sekä hallituksen jäseniksi tri Tuokko Pavela, opisk. Jari Viljanen, yliopp. Aimo Vainio ja teknikko Jorma Lammi. Yhdistyksen ensimmäinen hallitus kokoontui järjestäytymiskokoukseensa 19.2. 1974, ja valitsi varapuheenjohtajaksi Tuokko Pavelan, sihteeriksi Jari Viljasen ja rahastonhoitajaksi rva Liisa Paattimäen.

Toiminta muodostui neljästi vuodessa pidettävistä jäsenkokouksista, joissa esitelmöi yhdistyksen jäseniä sekä kutsuttuja tähtitieteen ammattilaisia. Ensimmäinen retki tehtiin Tampereelle, jossa tutustuttiin Tampereen Ursan tähtitorniin ja toimintaan. Oman tähtikaukoputken hankinta pantiin alulle. Vaihtoehtoina oli valmiin putken ostaminen, tai valmistaminen omassa piirissä.

Jäsenistö

Jäsenistöä yhdistyksessä on ollut perustamisvuoden 68 jäsenestä aina reiluun 120:een. Määrä on vaihdellut vuosien mittaan sadan molemmin puolin. Pääasiallisesti jäsenet ovat olleet Porista, Ulvilasta, Kullaalta, Harjavallasta, sekä Noormarkusta, mutta kaukaisimmat jopa Tampereelta, Turusta ja Helsingistä. Kaukaisimmat jäsenet ovat useimmiten opiskelemaan lähteneitä nuoria, joita yhdistyksessä onkin useita. Juuri nuorten muutto opiskelupaikan tai työn perässä on ollut merkittävin jäsenmäärän kasvun rajoittaja. Kiinnostusta tähtitieteeseen on ollut kaikilla ammattialueilla ja kaikista ikäryhmistä. Jäsenet ovat liittyneet yhdistykseen lähes yksinomaan omatoimisesti ilman erityisiä jäsenhankintakampanjoita. Taivaalla tapahtuneet ilmiöt, kuten auringonpimennykset ja komeetat ovat olleet parhaita jäsenhankkijoita. Jäsenmäärä nousi myös yhdistyksen saadessa tähtitornin Ulvilan Krapistoon vuonna 1990.

Toiminta

Yhdistyksen toiminta on painottunut seuraaville säännöissä määritellyille toiminta-alueille:

Esitelmien pitäminen tähtitieteellisistä aiheista jäsenistölle ja yleisölle

Yhdistys on järjestänyt vuosittain kahdesta neljään esitelmää. Esitelmien aiheet ovat olleet mitä moninaisimpia käsitellen tähtitiedettä tai sitä sivuavia aloja. Esitelmöitsijöinä on ollut sekä yhdistyksen omia jäseniä, että alan suomalaisia huippututkijoita. Yhdistyksen omat jäsenet ovat esitelmöineet myös Porin lähikunnissa. Auringonpimennyksen, komeetan, tai jonkin muun erikoisen tapahtuman aikaan on Satakunnan Radiossa sekä paikallisradioissa annettu haastatteluja tapahtumista. Yhdistyksen toiminnasta on kirjoitettu myös lukuisia kertoja paikallisissa sanomalehdissä.

Tutustumisretket

Retkiä tähtitieteen- ja fysiikanlaitoksiin sekä muihin alaan liittyviin kohteisiin on tehty mahdollisuuksien mukaan. Kaukaisin kohde on ollut Pulkovan historiallinen observatorio Pietarissa, tuolloisessa Leningradissa, jonne matkasi yksi linja-autollinen Porista sekä toinen muualta Suomesta.

Tähtinäytökset

Ennen kuin yhdistys sai oman tähtitornin, pidettiin tähtinäytöksiä Tampereentien varrella olevalla Kuorilan mäellä. Tuolloin taivaan kohteita katsottiin jäsenten omilla peili- ja linssiputkilla. Tähtitornin valmistuminen 1990 mahdollisti laajamittaisemman näytösten pidon. Tornilla on ollut aina tiistaisin joukko jäseniä, jotka oman toimintansa ohessa ovat näyttäneet halukkaille tornia sekä taivasta.1990 -luvulta lähtien tähtinäytöksiä on järjestetty erikseen myös koululuokille ym. ryhmille. Kaikkien auringonpimennyksien aikana, jotka ovat olleet nähtävissä Porissa, on ollut pimennyksien seurantaa jäsenille sekä yleisölle, samoin komeettojen vieraillessa taivaalla.

Havaintovälineiden valmistuksen ja hankinnan opastus

Jäsenistön piirissä on monia, joiden harrastuksena on laitteiden valmistus. Suurin kiinnostus on kohdistunut optiikan valmistukseen, mutta myös muut osa-alueet ovat edustettuina. Kaikki yhdistyksen pääinstrumentit ovatkin jäsenten omaa tekoa. Eniten asiantuntijoiden neuvoja kysellään oman tähtikaukoputken hankinnan yhteydessä.

Valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuminen ja tilaisuuksien järjestäminen

Yhdistyksen aktiivijäsenet ovat osallistuneet valtakunnallisesti järjestettyihin tilaisuuksiin. Suomessa suurimpia tällaisia ovat Tähtipäivät, Cygnus-kesätapahtuma, Laitepäivät, Deep Sky -tapaamiset sekä Kerho- ja yhdistys -tapaamiset. Yhdistys järjesti valtakunnalliset Tähtipäivät Porissa v.1982 ja uudestaan v.1992, Laitepäivät v.1987, sekä Cygnus -kesätapaamisen kesällä 2003 yhdessä Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n kanssa. Karhunvartijat on ollut myös isäntänä Deep Sky -tapahtumassa syvän taivaan havaitsijoille Tammen tilalla Kullaalla v.1995. Porin kaupungin pääkirjastossa on ollut kolmasti tähtitiedettä esittelevä näyttely, niistä viimeisin “Täällä Karhunvartijan alla” loppukesästä 1997.

Jaostotoiminta

Erilaisia harrastusjaostoja on toiminut vuosien varrella useita. Laiterakentelijoiden ohella toimivin on ollut havaintojaosto, joka on tehnyt havaintoja piirroksin sekä valokuvaten tähtitaivasta. Jaosto on toiminut tähtitornilla niin kirkkaina kuin pilvisinäkin öinä – pilvisinä lähinnä varsin laajatöisten tietokoneprojektien parissa.

Tähtitorni

Yhdistyksen perustamisesta alkaen tavoitteisiin kuului saada myös Pohjois-Satakuntaan tähtitorni. Sopivaa paikkaa etsittiin Porista sekä sen lähiympäristöstä. Varsin lähellä toteutumista sijoituspaikaksi olivat Katinkurun maauimalan ja ampumaradan välinen maasto, sekä valtatie 11 varrella oleva Kuorilan mäki. Katinkuru hylättiin kuitenkin kaupunkilaisten vastustuksesta. Kuorilan mäestä taasen luovuttiin, koska alueella oli jo puolustusvoimien varasto. Etsintöjä jatkettiin, mutta kaupunkialueelta ei sopivaa sijoituspaikkaa löydetty.

Muualla Suomessa oli lukuisia tähtitorneja sijoitettu vesitornien yhteyteen. Ulvilan kunnan julkistaessa v.1988 päätöksen rakentaa vesitorni Krapistoon, esitti yhdistys kunnalle, että tornin huipulle sijoitettaisiin observatorio. Kunta suhtautui myötämielisesti ajatukseen ja niinpä tehtiin sopimus, jossa yhdistys sitoutui tähtitornin vaatimien rakenteiden suunnitteluun ja hankintaan niin, että ne sopisivat vesitornin rakentamisen aikatauluun.

Yhdistys käynnisti välittömästi varojen hankinnan, kupurakenteen suunnittelun sekä valmistajan etsinnän. Varoja hankkeeseen saatiin yhdistyksen oman kassan lisäksi avustuksina Porin kaupungilta ja Wihuri-säätiöltä. Varsin merkittävää oli, että kuvun teräsrakenteet valmisti Porin ammatillinen kurssikeskus melko edullisesti, ja että jäsenet osallistuivat loppuvaiheessa valmistukseen.

Tähtitornin valmistuessa kesällä v.1990 se varustettiin jäsenten valmistamin laittein. Pääinstrumenttina oli 255 mm läpimittainen peiliteleskooppi, jonka kylkeen oli mahdollisuus kiinnittää jäsenten omia laitteita ja kaukoputkia.

Tornin laitteistoissa on vuosien mittaan tapahtunut lukuisia uudistuksia. Alkuperäistä suurempi, 320 mm läpimittainen omavalmisteinen peiliteleskooppi asennettiin talvella 1997 entisen putken tilalle. Vuonna 2002 taasen toteutettiin pitkään suunnitteilla ollut kaukoputken tietokoneohjaus, kun yhdistys hankki Astro Electronic -merkkisen hienoliikuntalaitteiston. Viimeisin suuri muutos tapahtui 2005, kun yhdistys hankki uudeksi päähavaintolaitteeksi Celestronin C11 XLT Schmidt-Cassegrain -mallisen peilikaukoputken.

Torniin sisätilaan on sijoitettu maapallon pyörimistä havainnollistava ns. Foucault-heiluri. Heiluri muuttaa näennäisesti heiluntasuuntaansa niin, että jo muutaman minuutin kuluttua voi havaita muutoksen ja maapallon pyörimisen. Heiluria ja sen historiaa sekä fysikaalista käyttäytymistä on esitelty torniin menijöille alkupalaksi ennen kiipeämistä tornin huipulle 25 m korkeuteen, missä heilurin lanka on kiinnitetty toimistotilan lattiaan. Vesitornin pohjakerroksen muutosten myötä heilurin käyttö on kuitenkin nykyisin estynyt.

Nykyinen toiminta

Toimintaa on pyritty jatkamaan perinteiseen tapaan niin, että jokaiselle jäsenelle olisi tarjota jotakin häntä kiinnostavaa. Yhdistyksellä on ollut paremmat taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa erilaisia hankkeitaan edesmenneen jäsenen, maanviljelijä Eino Rappen vuonna 1993 tekemän merkittävän lahjoituksen ansiosta. Esitelmöitsijöitä on pyritty saamaan totuttuun tapaan. Onneksi myös yhdistyksen omasta keskuudesta löytyy tasokkaita esitelmöitsijöitä, sillä ulkopuolisten saanti on nykyisin vaikeutunut. Retkiä pyritään järjestämään siitä huolimatta, että melkein kaikki kohteet Suomessa on käyty läpi osittain jopa kahteen kertaan. Tähtitornia laitteistoineen parannellaan niin, että se palvelisi yhä paremmin käyttäjiään sekä yleisönäytöksiä.

Historiikin ensimmäisen version laati Seppo Sali vuonna 1997 “Täällä Karhunvartijan alla” -näyttelyä varten.